Hyvinvointialueen taloudellinen tilanne on vakava. Kyvyttömyys ratkaista jatkuvaa
rahoitustason ylittävää varojen käyttöä on johtanut hurjaan alijäämään, jonka kattamisessa
ei voida odottaa valtionrahoituksen muutosten tuomaa pelastusta. Arviointityöryhmä on
edellyttänyt merkittävien säästöjen aikaansaamista palveluverkkoon kohdistuvilla
päätöksillä, mutta myös erikoissairaanhoidon palveluvalikoiman tarkastelua ja YTA-sopimuksen tarkastelua. Taloudellisia vaikeuksia ei kuitenkaan voida ratkaista
rankaisemalla toimivia reuna-alueiden yksiköitä.
Hyvinvointialue on 8.10. julkaistussa palveluverkkoesityksessä lähtenyt hakemaan säästöjä
tutulla tavalla: keskittämällä palveluita kohti keskuskaupunki Jyväskylää ja lakkauttamalla
palveluita reuna-alueilta. Vaikutustenarvioinnissa esitetään optimistinen käsitys
palveluverkkomuutosten säästövaikutuksista, mutta arvioinnit vaikutuksista seudulliseen ja
siten maakunnalliseen elinvoimaan, henkilöstöön ja paikalliseen väestöön ovat
puutteellisia.
Järjestimme Keuruulla kuntalaistilaisuuden 30.10. kuullaksemme paikallisen väestön
näkökantoja. Yleisön yhteinen viesti oli, ettei suunniteltua Keuruun sairaalan lakkautusta ja
muita reuna-alueiden säästötoimenpiteitä tule hyväksyä eikä niitä pidetä
oikeudenmukaisina tai edes toteuttamiskelpoisina.
Keuruun sairaala palvelee lähisairaalana läntisessä Keski-Suomessa – Keuruun, Multian ja
Petäjäveden kuntien alueella – ja kattaa noin 14 000 asukkaan väestön. Yli 65-vuotiaiden
osuus alueen väestöstä on yli kolmannes. Yksin Keuruulla asuu lähes 800 yli 75-vuotiasta
enemmän kuin Muuramessa ja osapuilleen saman verran kuin asukasluvultaan
kaksinkertaisessa Laukaassa. Tämä ikääntynyt väestö tarvitsee nimenomaan lähipalveluita.
Vuodeosastohoito on yleistä ikääntyessä: lähellä sijaitseva osasto mahdollistaa omaisten,
ystävien ja sukulaisten vierailun osastolla ja heidän apunsa kotiutuksessa. Seudullisen
osaston paikallistuntemus tarjoaa myös erinomaiset mahdollisuudet kotiutuskäytäntöjen
kehittämiseen.
Kaunis puhe digiasioinnista ja digitaalisista palveluista ei huomioi paikallisia olosuhteita.
Digiasioinnilla voidaan hoitaa etenkin siihen tottuneiden nuorten ja työssäkäyvien asioita,
mutta monisairaat iäkkäät tarvitsevat paikallisen palvelun, johon on helppo päästä ja jossa
saa kohdata toisen ihmisen, terveydenhuollon ammattilaisen. Valtaosa sairauksista vaatii
edelleen lähiasiointia! Liikkuvia palveluita tullaan parantamaan jatkossakin, mutta niiden
kehittämisessä tukeva kivijalka on jatkossakin tärkeä. Multian terveysaseman
lakkauttamisen yhteydessä on myös Multialle perustettava sote-palvelupiste, jonka
toiminta voidaan yhdistää Poukaman palvelukeskukseen.
Keuruun sairaalan henkilöstö on osaavaa ja työhönsä sitoutunutta ja haluaa edelleen
työskennellä Keuruulla. Työhön tullaan myös ympäryskunnista. Keuruulta on Jyväskylää
lyhyempi työmatka niin Mänttään kuin Virroille – nyt tehdään ratkaisuja Keski-Suomen
sotehenkilöstön tulevaisuudesta. Keuruun sairaalan tulevaisuuden ei kuitenkaan tarvitse
olla muuttumatonta. Työntekijät haluavat kehittää osaston profiloitumista, lisätä
kotisairaalatoimintaa ja sujuvoittaa käytäntöjä jatkohoitoon siirtymisessä. Osaston
profiloituminen saattohoidon keskuksena ja kotiosastokäytäntö on tarjonnut nimenomaan
välttämätöntä lähipalvelua eikä sitä voida toteuttaa kaukaisesta kaupunkikeskuksesta
käsin. Osasto palvelee myös seudun poliisiviranomaista lääketieteellistä asiantuntemusta
vaativien tutkimusten kuten verinäytteiden ottamisen muodossa.
Alueellisen osastotoiminnan keskittäminen laajempien sote-keskusten yhteyteen ei ole
inhimilliseltä kannalta perusteltua eikä sillä saavuteta säästövaikutuksia. Sairaalassa
hoidettavista potilaista vain pieni osa tarvitsee jatkuvia kuvantamis- ja laboratoriopalveluita.
Tärkeämpää on ammattitaitoinen hoiva ja huolenpito. Palveluverkosta tehtävät säästöt
tulee kohdistaa ikärakenne, sairastavuus ja kulkuyhteydet huomioiden keskuskaupungin
alueelliseen osastotoimintaan ja menosopeutusta on kohdennettava selvemmin myös
erikoissairaanhoitoon.
Keuruun sairaalan yksilöitynä lakkautusperusteena mainitaan palveluverkkoesityksessä
ainoastaan heikko lääkäritilanne ja ostopalvelun käyttö. On totta, että Keuruulla on ollut
vuosikymmenten varrella hyvin vaihteleva lääkärisaatavuus ja että hyvinvointialue ei ole
onnistunut rekrytointityössä. Lääkäritilanne on kuitenkin nimenomaan vaihteleva ja onpa
ajoittain ollut ylitarjontaakin lääkäreistä. Keuruun sijainti Pirkanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja
Keski-Suomen rajalla haastaa rekrytointityötä, joka on tehtävä maakuntarajat ylittäen.
Keuruun lääkärityö ostetaan tällä hetkellä Mehiläiseltä ulkoistussopimuksen avulla, ja meille
on vakuuteltu niin hyvinvointialueen edustajien kuin Mehiläisenkin suusta lääkäritilanteen
parantuneen kuluneena syksynä.
Sairaalan merkitys Keuruun seudulliselle elinvoimalle ja vetovoimalle on suuri. Keuruulla
sijaitsee Keurusseudun ateriat -yhtiön keskuskeittiö, joka toimittaa muun muassa sairaalan
ateriat ja jossa hyvinvointialuekin on osakkaana. Suoria työpaikkoja sairaalassa on
nelisenkymmentä, mikä merkitsee prosenttia koko Keuruun työpaikoista. Kaupunki on
investoinut sairaalan kehittämiseen esimerkiksi viilennysjärjestelmän muodossa ja on
pitänyt ja tulee pitämään vuokratason maltillisena. Sote-palveluiden järjestämisessä tulee
ottaa huomioon heikot liikenneyhteydet ja niukka julkinen liikenne.
Ottaen edelleen huomioon, että Keuruun sairaala on mitoitettu selvästi nykyistä
suuremmalle paikkamäärälle, katsomme, että esitetyn lakkautuksen sijaan
hyvinvointialueen tulee laajentaa sairaalaa siinä määrin, että sen toimintakyky varmistetaan
ja samalla säilyttää sairaalatoiminnan tarvitsemat laboratorio- ja kuvantamispalvelut
Keuruulla. Läntinen Keski-Suomi tarvitsee sairaalansa!
Keuruulla 4.11.2025
Keuruun sosialidemokraatit ry
Petäjävesi-Kintaus työväenyhdistys ry
Keskustan Keuruun kunnallisjärjestö ry
Keuruun Seudun Kokoomus ry
Suomen Kristillisdemokraattien (KD) Keuruun paikallisosasto ry
Vihreä Keurusseutu ry
Keuruun Perussuomalaiset ry