Kysynnän ja tarjonnan noidankehä pätee myös terveydenhuollossa. Lisääntyvä yksityisvastaanottojen tarjonta lisää tarvetta vakuutuksille, joiden avulla vastaanotoille voidaan hakeutua. Vakuutuksen olemassaolo lisää tarvetta hakeutua vastaanotolle hyödyntämään vakuutusta. Lisääntyvä kysyntä lisää taas tarjontaa, jonka on jatkuvasti muututtava monipuolisemmaksi ja palveltava yhä laajempaa potilasjoukkoa.
Työterveyshuollon sairaanhoito on muodostanut etenkin 1990-luvun lopulta lähtien merkittävän osan aikuisväestön yksityisvastaanottojen käytöstä, josta nykyisin merkittävä osa toteutetaan vakuutusperusteisesti. Lisäksi lapsivakuutukset ovat yleistyneet: 2020-luvulle tullessa jo kahdelle kolmesta lapsesta on otettu terveysvakuutus, ja monen lapsena vakuutetun vakuutusturva jatkuu tottumuksesta vielä aikuisiälläkin.
Kasvavan kysynnän ongelmaan ovat vakuutusyhtiötkin havahtuneet, sillä ei ole ylärajaa sille, kuinka monta kertaa lääkärissä voi asioida, tai kuinka vähäpätöisestä vaivasta lääkärikäynnille voi päätyä. Vakuutusten hinnat nousevat, niihin liitetään omavastuujärjestelmiä, niiden kattavuutta rajoitetaan ja vakuutuksiin liitetään yhä tarkempi ennakollinen terveysneuvonta eli hoidontarpeen arviointi kysynnän rajoittamiseksi.
Yksityisen vakuutusturvan yleistyminen lisää yhteiskunnan eriarvoistumista, sillä alemmissa tuloluokissa edellytyksiä vakuutusten hankkimiselle ei ole. Yksityinen toiminta keskittyy aina suurempiin ja harvalukuisempiin käsiin ja varsinaisen suorittavan työn tekijän osuus voitosta käy pienemmäksi – kuten viime aikoina on uutisoitu yli 65-vuotiaiden Kela-kokeilun alentaneen lääkärin palkkiota.
Julkinen terveydenhuolto ei ole yksinomaan arvokysymys: Julkisesti rahoitettua terveydenhuoltoa tarvitaan jatkossakin alueiden yhdenvertaisuuden turvaamiseksi. Taloudellisesti kannattamattomat erityispalvelut – esimerkiksi ympärivuorokautinen päivystys ja leikkaustoiminta, harvinaisten sairauksien hoito ja vaativa tehohoito – eivät toteudu ilman julkista terveydenhuoltoa. Kattavan julkisen terveydenhuollon ylläpitäminen edellyttää kuitenkin riittävää potilasvirtaa niin perusterveydenhuollossa kuin erikoissairaanhoidossakin. Julkisten palveluiden korkea käyttöaste lisää myös palveluiden rahoittamisen yleistä hyväksyttävyyttä.
Terveydestä ei pidä tulla harvojen saavutettavaa liiketoimintaa: Tarvitsemme julkisesti rahoitettua peruspalvelua!
Johannes Routila
Kirjoittaja on korva-, nenä- ja kurkkutautiopin dosentti ja hyvinvointialueen varavaltuutettu (sd.)
Vastaa